Nette hoitaa veikkaa, kuvattu marraskuussa 2008

Nallen olkkari ja koiran ulkoiluttamista

Tänä aamuna alkoi heti aamusta kova Ressu-koiran ulkoiluttaminen. Touhutessaan neiti lauleskeli olevinaan Kissa vieköön-laulua. Laulun ainoa lause kuului seuraavasti: "Voi halmaat silmät vieköön, että halmaat silmät." Sävel oli kyllä juuri oikea, sanat vieläkin hauskemmat.

Ressu-koira tykkää kovasti Piitun luista.


Tässä myös Nalle Perhe aamupöydässä omassa olohuoneessaan. Perheeseen kuuluu isi-, äiti-, Nette- ja Aatu -Nalle.

Puuhastelua

Vauhtia on taas riittänyt enemmän kuin laki sallii. Ei oikein tämä äityliini meinaa arvon touhottajan perässä pysyä. "Vauhti sata, jääki nolla" -totta joka sana, niin kuin Nette itsekkin sanoo. Nuha ja yskä on tätä meidän töhötinttiä riepotellut muutaman päivän. Yöt ovat olleet rikkonaisia ja aamulla ennen seitsemää pompittu ylös. Äiti vähän vähemmän pomppinut kylläkin . Lähinnä tv auki ja Pikku Kakkonen pauhaamaan. Saa hieman lisäaikaa torkkua. (Mikä kumma siinä on, ettei voi illalla mennä itse ajoissa nukkumaan??)

Viikonloppuna taas yritettiin tuota Nallen Kotia rakennella. Saatiin sentään sauna aikaiseksi. Nyt on kiuas, lauteet ja jopa saunakauhakin, lääkekippo toimii hyvästi kiuluna. Hieman tapetoitiin makuuhuonetta ja peili eksyi pesuhuoneeseen. Tuo peili olikin aika hauska, kun Nette pyöritteli tyhjää Lumenen rasvan pahvikuoria käsissään ja kyseli minulta mitä siitä tehtäisiin. En noteerannut asiaa kunnolla, kun intensiivisesti keskityin askarteluun (niin Mikakin sanoi, että kumpikohan tuossa enemmän on innoissaan). Nette pyöritteli pahvia edelleen käsissään tuumaten minulle: "Vaikka peili". Edelleenkin vain höpisin jotakin vastaukseksi, kunnes tytteli sanoi jo kyseli vaativammin ja jakoi edelleen peili-ideaansa. Siinä vaiheessa katsahdin laatikkoa paremmin ja kas kas, ihanhan siinä peili olikin. Niinpä leikkasimme siitä pienen palan ja nyt on Nallen kodissa hieno PEILI :)) Täytyy varmaan kohta laittaa kuviakin, ettei saa ihan hirmu hienoa kuvaa tuosta projektistamme. Ihan vaan hyvin vaatimaton pahvihökötys tuo koti on, näin mielikuvien rikkomiseksi.

Eilen ompelin myös Neten pikku-puudelille, vaaleanpunaiselle villakoiralle omat nahkavaljaat ja tehtiinpä oma hieno talutushihnakin. Ei oikein nuo Piitun valjaat ja hihna olleet sopivat, joten pakkohan se oli ne tehdä. Pitipä vielä pahvinen nimilaattakin tehdä ja koira sai nimekkees "Ressu". Ainoa ongelma tällä hetkellä on, etten tiedä mitä keksisin tuolle koirapuistolle, joka meidän makkarissamme sijaitsee. Haju voi kohta olla aika sietämätön kun tuntuu tuota torttua vääntävän ihan yhtenään. Kuuluu vaan aina ilmoitus: "Taaski se kakkas". Seuraavaksi kai pitää lähteä kauppaan ostaan koirankakkapusseja ja askarrella roskapönttö :)))

Eilen oli kyllä äidillä myös naurussa piteleminen. Tämän jos kerron niin Nette on kyllä joskus tosi ylpee äidistään. Olimme nimittäin menossa iltapesuille ja neitokainen hihhuloi jo ilkosillaan pitkin mökkiä. Menin hakemaan pyyhettä ja kun tulin takaisin vessan ovelle, Nette seisoo jalat harallaan ja pitelee äitiyspakkauksessa tullutta vesilämpömittaria haarukassaan. Tyrmistyneenä kysyin, mitä ihmettä hän oikein touhuaa. "Kaivan", sain vastaukseksi. Katsoin vielä enemmän hölmönä häntä ja vaadin tarkennusta, johon Nette taas tuumasi kuin astetta tyhmemmälle (äänensävy oli sitä): "matoja." AI JUUTAS, että oli TODELLA vähällä, ettei pokka revennyt just ja heti. Sain hillittyä itseni ja päädyin ottamaan tyynesti mittarin häneltä, hieman nuhtelin, mutta pakko oli vielä kysyä löysikö hän niitä matoja ja oli kuulemma löytäny. Että näin meillä.

(Tässä kirjoittaessani muuten huomaan unohtaneeni kaikki kieliopilliset säännöt ja oikeesti heittelen pisteet, pilkut sunmuut tavarat ihan miten sattuu. Joskus ne oli vielä hyvin selkeenä mielessä, mutta näköjään vanhuus ei tule yksin. Jaiks!)

Laitanpas tähän loppuun muutamia kuvia.

Ensimmäisenä taidonnäytteenä nukkuminen ala mummila

Hiihtämässä
Iltasatu ruokapöydän alla Piitulle

Neten sanomana

- "Sitten kun Nette kasvaa isoksi, Netestä tulee poika"

- "Veikan mato(=pippeli) on kuutussa (=kurtussa), nostan sen ylös"

- "Isi osaa kun isi on poika"

- "Palas (paras) veikka, Neten veikka"

- "Nyt saa pieleskellä, nyt ei Nette oo pöyässä"

-Mikä Netestä tulee isona? - "Isin tyttö"

-Nette tupsahti pulkan kyydistä lumihankeen ja oli päätään myöten lumessa. Ajattelin, että nyt muuten tulee järetön huuto. Naurahdin ja sanoin neidille: "Sinustahan tuli lumiukko". Nette puisteli suurimpia lumia naamaltaan ja tuumasi minulle tomerasti "Netellä on pookkana nenä".

-Neten mielestä joulupukilla ei ole poroja, ne on hiiviä (=hirviä). Joulupukin "hirven" nimi on Petteri Kunapuono

- Äiti, hanki Netelle lahhaa (=rahaa)!!

- Mummi söi purkkaa ja Nette katseli häntä tuumivasti kysyen: "Mitä Neteltä puuttuu suusta?" (aika ovela)

- Lauleskeli joulupukkia: "ystävämme karvajuttu..."

- Sanoin MIkalle meneväni suihkuun, Nette tuli luokseni ja tuumasi: "tarviit sie äiti appuu?"

- Vuoropuhelua ruokapöydässä:
Nette kysyy ja äiti vastaa, joka lusikalla aina menee auto pesulaan, joten siksi auto-aihe...
"Kenen auto se on?" - Anssin (isin työkaveri)
"Missä Anssi on?" - Töissä
"Kenen kanssa?" - Isin kanssa
"Missä Anssi on?" -Töissä
"Missä Anssi assuu?" - Tuossa vieressä (asuu naapurissa)
" Saapiko Anssia silittää?" - Saat silittää
"Kenen kanssa?" - Yksin
(vinguntaa) "Nette halluu silittää Anssia äitin kanssa!" ( ja sit repes äitin pokka)

- "Onkos veikka nyt iso tyttö kun veikalla on iso tuoli?"

- "Hankala mato (=pippeli) isillä ja pojilla" :)))

- Sanoin isille meneväni suihkuun. Katsoit minua ja tuumasit tomerasti: Äiti, tarviit sie appuu?"

- Otit isin karhu -tölkin käteesi ja kysyit: "saapiko Nette juoda tämän?" Vastasin, että se on aikuisten juoma, ettet voi juoda sitä. Tokaisit minulle: " Sitten kun Nette on iso tyttö, sitten mie juon" :)))

- Yhtenä aamuna otit samanmoisen tölkin käteesi ja kiiruhdit juoksujalkaa isin luo, joka vielä loikoili sängyssä. "Isi, sinun pittää juoda tämä", tokaisit hänelle. :))

-"Mihin pesuhalliin (=uimahalliin) Nette menee vesipuku (=uimapuku) päällä?"

Tätä päivää

Tällä viikolla kohokohtana on ollut askartelemamme nalleperheen pieni koti. Liimaa, leikkaa, askartele -tyyliin pahvista rakensimme scanpanin pahvilaatikon puolikkaisiin olohuoneen ja makuuhuoneen pikku-perheelle. Ensi viikonloppuna kun Aatu menee Honkalammelle, jatkamme projektiamme. Neten mielestä tärkeintä olisi saada sauna ja totta kai keittiö :) Sitten laitan kuvia tuotoksestamme.

Pari päivää sitten hän päätti haluta vauvalleen, joka veikan tapaan sairastaa "efluksia" (=refluksi), nenämahaletkun. SE oli PAKKO saada. Kun vauva ei syö ja sillä on efluksipäivä. Ei auttanut muuta kuin äidin pistää tyttönen toiseen huoneeseen. Sukkapuikko käteen ja lihanuija toiseen. Sitten sieraimeen reikä "kops, kops". Nette ryntäsi muutamaan kertaan tiedustelemaan mitä tein. Ei auttanut näyttää. Voisi olla joku kauhuissaan jos hän selittäisi mitä äiti tekee vauvalle kotona. No, vauva sai letkun neäänsä, mutta sepäs ei kelvannut meidän neidille. Tarkkana tyttönä hän huomasi,ettei se ollut juuri samanlainen kuin pikku-veljellään. Vaihdoin ja tein kaikki kuten Aatulle. Nette loisti tyytyväisyyttään.

Nyt meillä on sitten hoideltu vauvan efluksia ja syömättömyyttä.

pikkukarhu